Runo4
KARJANKUTSU
Ptrui,
ptrui, Mansikkini, ptrui, ptrui, Mustikkini,
aamulypsy odottavi, emäntänne vartoavi,
piikojansa lypsylle nyt, maitoahan on kertynyt,
jotta pääsis separoimaan, kerman, kurrin, voin tekoon!
Separaattori
on pesty, esivalmistelut tehty.
Papin rouva ostaa voita, sekä paljon piirakoita,
tinkimaidon haluaapi, piimäjuuston hamuaapi!
Lehmisavut
odottaapi, jauhoannos vartoaapi,
kera lohkoperunoiden palkaks piialle parhaalle!
Ptrui,
ptrui, Piikaseni, ptrui, ptrui, lehmäseni,
tulkaa kotiin luovuttamaan, maitoannos heruttamaan
emännälle ehtoisasti, tulkaa, tulkaa joutuisasti!
Kissa
oottaa annostansa, lapset vartoo vuoroansa,
velli kaipaa ihmelientä, jolla ruokkia voi pientä!
Tulukeepa
sieltä jo kottiin, ptruuuiii,
Nuppu, Lillukka, Muurikki!
Metsän
piiat pidoissansa, juovat maitoa mahaansa,
kolistavat korvojansa, kilistävät kuppejansa!
Päästäkee lypsikit kottiin!
Sieltä
"tytöt" tallustavat, metsäpoluill vaeltavat,
kohti lehmihakaa pientä, jossa kasvaa kehnäsientä.
Karjankellot kilahtavat, linnut puissa vilahtavat,
pihaan päättyy pitkä retki, ajallansa lehmät ehti.
Ptrui,
ptrui, Lellikkini, ptrui, ptrui, Kasvattini,
emäntä käy kiulun kanssa lehmän alle lypsämähän!
Lehmä seisoo, märehtivi, tarkoitustaan aattelevi,
maito suihkii kiulun pohjaa, lehmipoika savut ohjaa,
huilullansa soittelevi, ilmapiirin rauhottavi.
Kiitos
"tytöt", antimista, lahjoistanne parhaimmista,
lypsyhetkemme päättyvi, vapaa-aikanne alkavi,
kunnes koittaa iltalypsy!
Käykää
niityillä vihreillä, syökää apilaa rinteillä,
märehtikää maatessanne, vilvoitelkaa juodessanne!
Silmä lepää Suomen karjass', punaisissa, kirjavissa!
Käki
kuusessa kukkuvi, piika halmeella nukkuvi.
Aika varkain kulukevi, tapojansa muuttelevi!
Sammuneet on lehmisavut, unohtuneet kutsut, haut,
lehmillä on aina kiire, missään ei voi olla viive!
Kadonneet
on karjankellot, piillipiiparin puhallus!
Sähköpaimen hoitaa virkaa, tunnistimet oviss klikkaa,
numeroivat nupupäiset, tilastoivat tuottajaiset!
Suomen karja teuraaks joutaa, liha-auto poies noutaa.
Emäntä
on haalareissa, lypsävi lypsyasema,
kauniit kiitokset kadonneet sarjatuotantonavetan.
Kytkyyn ayshire kytketään, ruoka-annosta määräillään,
pirun piikkejä pistetään, keinosiemennyskin tehdään!
Rasvaprosentit
kevenee, elo lypsikin lyhenee ,
friisiläinen nuorena maho, härkätautisena laho,
päätyen teuraaksi tarhaan, jossa kellot soivat varmaan,
autuaille laitumille, metsänpiikojen pidoille!
Lypsikin
valitushuuto: ihminen on varmaan kuuro!
