|
|
|
Pyhäselän Helluntairukoushuoneyhdistys r.y:n historia
POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAIHERÄTYKSEN LÄHTEILLÄ
Pohjois-Karjalan helluntaiherätyksen juuret näyttävät johtavan Joensuun eteläpuolella sijaitsevaan Pyhäselän kunnan pieneen sivukylään Lähdekorvelle. Se sijaitsee neljä kilometriä kuntakeskuksesta Hammaslahdesta itään, ja siellä on vuodesta 1973 lähtien toiminut Outokumpu Oy:n kuparikaivos, joka vuoden 1986 loppuun mennessä hiljeni malmivarojen ehtyessä. Kaivosalueella on pystyssä talo, jossa viime vuosisadan vaihteen kahta puolta asuivat Elias ja Vilhelmiina Mustonen, ja talosta tuli herätyksen keskeinen tukipiste Pohjois-Karjalaan.
Herätys alkoi baptistisena liikkeenä Vilhelmiina Mustosen veljen saarnaaja Vilho Malinin välityksellä viime vuosisadan lopulla. Ensimmäisessä upotuskastetoimituksessa 20.7.1899 ainoana kastettavana oli Vilhelmiina Mustonen muiden neljän ilmoittautuneen perääntyessä kirkon painostuksesta. Vaikka puoliso Elias silloin vielä uhkasi kastetoimitusta paikalle kutsumansa nimismiehen voimalla, otti hänkin pian kasteen ja tarjosi vaimonsa kanssa kotinsa baptistien kokoontumispaikaksi sekä toimi näkyvästi herätyksen piirissä.
Kirkon ja nimismiehen kovasta vastustuksesta huolimatta herätys voimistui, ja vuonna 1901 perustettiin oma seurakunta, johon liittyi 21 uskovaa. Vuosittaisille kesäjuhlille Mustosen taloon kokoontui suurin joukoin väkeä aina Amerikasta saakka. Ensimmäiset henkikasteet Pohjois-Karjalassa lienee koettu vuoden 1915 tienoilla. Tuolloin rakennusmestari Frans Nyberg, sittemmin Närevuori, vieraillessaan Lähdekorven kesäjuhlilla toi mukanaan sanoman Pyhän Hengen kasteesta, jonka itse oli kokenut syksyllä 1912 Kuopiossa Smithin kokousten aikaan.
Hammaslahdesta kutsuttujen puhujien välityksellä tuli uskoon mm. Joensuun pohjoispuolella Kontiolahden Lehmossa asunut Vilho Kokko, jonka kodissa Kilvenniemen tilalla perustettiin Joensuun helluntaiseurakunnan edeltäjä "Kristuksen seurakunta Lehmossa" 2.9.1928. Valittujen kolmen vanhimmistoveljien joukossa oli mm. Juho Venäläinen Hammaslahdesta. Näin raivattuaan tietä helluntaiherätykselle Hammaslahden baptistiseurakunta hiljeni vähitellen, koska suurin osa jäsenistä siirtyi helluntaiherätykseen, ja baptistiseurakunta lakkautettiin vuonna 1935.
Pyhäselän Helluntairukoushuoneyhdistys r.y.
Siitä pitäen on Pyhäselässä tehty vapaiden suuntien hengellistä työtä lähinnä Joensuusta, mutta myös Tohmajärveltä käsin. Joensuun helluntaiseurakunnan järjestämä toiminta on ollut jokseenkin vakiintunutta varsinkin talviaikaan 1970- luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 1985 keväällä pyhäselkäläiset järjestäytyivät omaksi rukouspiiriksi, ja syksyllä perustettiin Pyhäselän Helluntairukoushuoneyhdistys r.y. Saman vuoden alussa otettiin Rääkkylän rukouspiirin kanssa yhteiseksi sisälähetyksen kannattamaksi työntekijäksi Ahti Penttinen, joka vaimonsa Riitan ja lastensa Antin ja Eveliinan kanssa muuttivat Espoosta Rääkkylän kirkolle.
Pyhäselässä pidettiin Honkavaaralla 19.2.1985 hengellistä työtä käsittelevä kokous, jossa päätettiin oman evankelistan kannattamisesta. Tästä ja yleensä evankeliumin työn laajentamisesta kunnassamme käytiin keskustelutilaisuus 9.5.1985 Toivo Pitkäsellä Honkalassa. Pyhäselän Helluntairukoushuoneyhdistys ry:n perustamiskokous pidettiin 7.7.1985 Viljo Tahvanaisella. Paikalla oli kymmenen Joensuun Helluntaiseurakunnan jäsentä, jotka allekirjoittivat yhdistyksen perustamispöytäkirjan. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Kaapo Vartiainen, sihteerinä ja rahastonhoitajana Ulla Jeskanen, varapuheenjohtajana Paavo Törrönen, taloudenhoitajana Toivo Pitkänen ja jäsenenä Pauli Savinainen sekä varajäseninä Auvo Jeskanen ja Martti Tahvanainen.
Kaapo Vartiainen oli kirjannut 22.11.1985 rukouspiirin sisarille ja veljille kirjeen, jossa kertoi lyhyesti hengellisen työn tarpeista: omasta kokoontumispaikasta sekä työntekijän saamisesta koulu-, kerho-, pyhäkoulu- ja kotilähetystyöhön. Hän tiedusteli, missä määrin uskovat ovat valmiit taloudelliseen vastuuseen hengellisestä työstä kuntamme alueella.
Pyhäselän Helluntairukoushuoneyhdistys ry:n yleinen kokous pidettiin Reijolan ala-asteella 20.4.1986. Paikalla oli 18 henkilöä. Hallituksen esityksestä päätettiin ostaa Pyhäselän Osuuspankilta Yhdysside-niminen tila rakennuksineen ja sähköliittymineen rukoushuonetarkoitukseen. Rukouspiirin jäsenet saneerasivat kiinteistön talkootyönä tarpeita vastaavaksi.
Kirjaevankelistana Pyhäselän kunnan alueella, Sisälähetyksen tukemana, on toiminut Kaija Tahvanainen usean vuoden ajan.
Rukouspiirin lähettinä Virossa vuosina 1992-1993 työttömyystuella oli Juha Piironen. Tehtävänään Evankeliumin julistus ja seurakuntatyö, tehtävään sisältyi myös humanitäärisen avun toimittaminen ja jakelun ohjaus.
Hengellisestä työstä rukouspiirin alueella on kantanut vastuun työntekijä yhdessä työtoimikunnan kanssa. Ensimmäisenä työntekijänä oli Ahti Penttinen, hänen jälkeensä Viljo Tahvanainen, jota Kaapo Vartiainen avusti oman työnsä ohella, Mauri Salmela, Harri Koskela, Vesa Kallinen Viljon opastamana, Valma ja Yrjö Holappa, Ismo ja Raakel Jussila (2000-2007), Kaija Tahvanainen (2008-2010), Päivi Pudas (2011-2012).
Rukouspiirin toimitiloista Sammontiellä luovuttiin ja tilaisuuksia siirryttiin pitämään kodeissa ja sovituissa tiloissa syksyllä 2020.
Myöhemmin
rukouspiirin yhdistys lakkautettiin ja nykyisin toiminta on Joensuun
Helluntaiseurakunnan jaostona nimellä:
Keidas-Pysäkki, Hammaslahden helluntaiseurakunta. Jaosto vuokrasi tilat Hammaslahden keskustasta v. 2023.
|
Etusivulle Yhteystiedot Päivän Sana Ohjelmakalenteri Leirikeskus |
|
© Helluntaiseurakunta, Hammaslahti 2004 - 2024 |
|
Kävijöitä tällä sivulla: 5769 Päivämäärästä: Thursday 27th of June 2024 lähtien |